Verosuunnittelulla on syyttä huono maine. Sen tarkoituksena ei suinkaan ole veronmaksun välttely, vaan veroseuraamusten ennakointi ja verojen määrän ja ajoituksen optimointi.
Osakeyhtiön osakas voi nostaa yrityksestä varoja käytännössä palkkana ja osinkona. Näillä tavoilla on keskenään erilaisia veroseuraamuksia. Varojen nostotapaa kannattaakin pohtia huolellisesti, jotta varojen nostaminen yrityksestä tapahtuu verotuksen näkökulmasta mahdollisimman edullisesti.
Mikä ihmeen verosuunnittelu?
Verosuunnittelun tavoitteena on ennakoida veroseuraamuksia ja vaikuttaa yritykseltä ja sen omistajilta veroina perittyjen varojen määrään ja ajoitukseen.
Verosuunnittelun lähtökohtana on aina osakkaan varojen nostotarve, eli paljonko osakas tarvitsee varoja omaan ja perheensä elämiseen nettona vuodessa. Jotta verosuunnittelua voidaan tehdä, tulee ensin olla tiedossa tarvittavien varojen suuruusluokka.
Kun tiedetään, mikä tarve on, tutkitaan, onko sen verran mahdollista nostaa yrityksestä. Yrityksen maksuvalmius, jakokelpoinen vapaa oma pääoma ja tuloskehitys määrittelevät tätä.
Seuraavaksi mietitään, mitä tapoja varojen nostoon yrityksestä on ja millaisia veroseuraamuksia eri tavat aiheuttavat. Olennaista on miettiä kokonaisverorasitusta eli yrityksen ja osakkaan maksamia veroja yhteensä.
Olennaista verosuunnittelussa on olla ajoissa liikkeellä.
Mitä eroa palkalla ja osingolla?
Osinko on osakeyhtiön voitonjakoa, joka ei ole vähennyskelpoista yhtiön tuloksesta. Osinkoihin kohdistuu aina kahdenkertainen verotus, sillä osakeyhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveron 20 % ja osingot maksetaan tuosta jo kertaalleen verotetusta tuloksesta.
Tämän lisäksi osingot verotetaan myös osakkaan verotuksessa.
Osakkaan osingoista maksamaan veroon vaikuttaa yhtiön nettovarallisuus ja sitä kautta laskettu osakkeen matemaattinen arvo. Mitä isompi nettovarallisuus, sitä enemmän verohuojennettua osinkoa on mahdollista nostaa.
Palkka maksetaan työsuhteen perusteella tehdystä työstä. Palkassa on yhdenkertainen verotus; se vähentää yrityksen verotettavaa tuloa, mutta verotetaan 100 % yrittäjän tuloverotuksessa. Lisäksi palkasta pidätetään sosiaaliturvamaksut.
Muita tapoja nostaa yrityksestä varoja
Palkan ja osingon lisäksi varoja voi nostaa yrityksestä muillakin tavoilla, jotka kannattaa pitää mielessä verosuunnittelua tehdessä. Jos yhtiö toimii osakkaan omistamissa tiloissa, yritys voi maksaa osakkaalle vuokraa. Jos taas osakas on lainannut yhtiölle rahaa, yritys voi maksaa lainasta korkoa. Vuokra ja korko on osakkaan verotuksessa pääomatuloverotuksen alaista.
SVOP-palautus tulee pitää myös mielessä osakeyhtiölain mukaisena laillisena varojenjakomuotona, mikäli edellytykset sille on olemassa.
Lisäksi kannattaa huomioida yhtiölle vähennyskelpoiset ja saajalleen verovapaat edut ja korvaukset, joita yritys voi maksaa. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelinetu, liikunta- ja kulttuuriedut, terveydenhuoltosopimukset sekä kilometrikorvaukset ja päivärahat.
Kumpi on parempi, palkka vai osinko?
Palkan ja osingon osalta ei voida yksiselitteisesti sanoa, kumpaa kannattaa nostaa ja missä suhteessa, vaan jokaisen osakkaan ja yrityksen tilanne on yksilöllinen. Verosuunnittelun tarve nousee varojen nostotarpeen mukaan: mitä enemmän yrityksestä nostetaan varoja, sitä enemmän kannattaa optimoida palkan ja osingon suhdetta.
Palkan ja osingon nostamisen edullisuusjärjestykseen vaikuttaa esimerkiksi
- varojen nostotarve
- varojen nostomahdollisuudet
- osakeyhtiön verotettava tulo
- osakeyhtiön mahdolliset verovapaat tulot
- verokannat (yhteisövero, yrittäjän oma pääoma- ja ansiotuloverokannat)
- nettovarallisuus
- varojen noston kustannus (yhtiölle)
Yleisohjetta palkan ja osingon optimoimiseen ei pysty antamaan, vaan verotuksellinen edullisuusjärjestys on aina tapauskohtaista.
Karkeasti voidaan kuitenkin ajatella, että maltillisella tulotasolla (n. 20 000 – 30 000 euron verotettava tulo) palkka on usein edullisin vaihtoehto, mutta osakkaan ansiotulojen progression noustessa 26 % yli, kannattaa siirtyä verohuojennettuun osinkoon. Tämä johtuu siitä, että verohuojennetun osingon kokonaisveroaste (yhtiön ja osakkaan maksamat verot yhteensä) on vähintään 26 %, joka on alempi kuin palkkatulojen progressiivinen verokanta.
Verohuojennetun osingon määrään vaikuttaa yrityksen nettovarallisuus (max. 8 % nettovarallisuudesta tai 150 000 eur). Verohuojennettu osinko on 75 % verovapaata ja 25 % veronalaista pääomatuloa. Verohuojennetun osingon jälkeen osinko menee osittain ansiotulona verotettavaksi. Tällöin tulee laskettavaksi, onko edullisempaa nostaa lisäksi osinkoa vai palkkaa.
Jos varojen nostotarve on vähintään 40 000 – 60 000 euroa vuodessa, järjestys voi olla alusta alkaen eri ja optimaalisin varojen nostojärjestys tuleekin siksi laskea aina tapauskohtaisesti.
Yleensä verotehokkain tapa on palkan ja osingon yhdistelmä.
Autamme osakeyhtiön osakkaan verosuunnittelussa. Haluatko minimoida maksamasi verot ja maksimoida käteen jäävän summan? Laskemme optimaalisen palkan ja osingon suhteen ja esitämme seikkaperäisen laskelman, miten maksettavien verojen määrä muuttuu eri palkan ja osingon yhdistelmillä. Huomioon otetaan aina sekä yhtiön että osakkaan maksamat verot yhteensä eli kokonaisverorasitus. Ota yhteys Sannaan ja kysy verosuunnittelusta.